Poron loiset  

Poropaarmoja on kahta eri lajia.

Kurmu eli porokiiliäinen (Oedemagena tarandi), kurmulintu, kurmupaarma, permu. Kurmu laskee munansa viimeistään jaakonpäivän (25.8) tienoissa poron sääri-, vatsa- ja peräkarvoihin, mistä ne toukiksi kehittyneitä kaivautuvat nahan alle ja pesiytyvät varsinkin selkäpuolelle. Selässä ja kyljissä ne seuraavana vuonna esiintyvät nahan alla permutoukkkina. Kesäkuussa tunkeutuu koteloitumiseen valmistautuva toukka pois nahan alta. Kurmutoukat pudottautuvat kesämaalle, koteloituvat ja kehkeytyvät lentäviksi paarmoiksi. Niiden poronnahkaan lävistämät reiät paranevat umpeen elokuun loppuun mennessä, mutta nahkaan jää arpi.

Kurmuntoukkia nahan
alapinnalla
Kurmuntoukken aiheuttamia
reikiä nahassa


Saulakka eli poron nenäsaivartaja ( Cephonomyia trompe), saulakantekijä, saulalintu, nokkapaarma. Nokkapaarma laskee munansa kevätkesästä alkaen poron sieraimiin, mistä ne toukkina ryömivät kitalaen takaosaan, kurkun ympärille, osan jäädessä sieraimiin. Saulakantekijä on kurmua haitallisempi. Talvella niiden toukat tuntuvat jo joulunaikaan aiheuttaen kipeitä pahkuroita ja maalis- huhtikuusta lähtien alkaa poro köhiä ja aivastella, koska saulakat aiheuttavat tulehdusta ja limaneritystä. Saulakat lähtevät kurkusta juhannukseen mennessä.